maanantai 11. tammikuuta 2016

Minä ja kulttuuri





Minä ja kulttuuri

1. Itse en henkilökohtaisesti tykkää kovin paljoa lukea. En ole ikinä oikein innostunut lukemaan vapaa-ehtoisesti vaan olen lukenut koulussa sen mikä on pitänyt ja joskus harvoin kotona kun ei ole ollut muuta tekemistä. En ikinä jaksa lukea kirjaa loppuun asti, enkä jaksa myöskään olla kauaa paikoillaan-juuri siksi olen ehkä huono lukemaan. Lukeminen on minulle muutenkin hieman hankalaa, koska ajattelen sanat väärin (pompottelen mielessäni kirjaimia väärinpäin). Tykkään mieluummin kuunnella musiikkia. Jos innostuisin joskus vielä lukemaan niin lukisin mahdollisimman lyhyitä kirjoja sekä sarjakuvalehtiä, esim. Aku Ankkaa. Melko useasti minun tulee luettua siskon lapsille iltasatu, mutta onneksi iltasatu on aina niin lyhyt.

Kulttuuri:
Suomalaista kulttuuria ajatellen katson suhteellisen paljon suomalaisia elokuvia ja kuuntelen melko paljon suomalaista musiikkia. Itselläni ei oikein ole mitään lempielokuvaa taikka lempilaulajaa. Kuuntelen yleensä Spotifystä soittolistoja joista tulee aina paljon musiikkia kerralla, eikä välissä tarvitse vaihtaa laulua tai miettiä, että mitä kuuntelisi seuraavaksi. Jos välillä tulee huonompi laulu niin painan aina vain seuraavaan lauluun. Tykkään kyllä myös ulkomaalaisesta musiikista sekä elokuvista ja niitä molempia tulee myös harrastettua. Yleensä kuuntelen musiikkia laidasta laitaan – monenlaista tyyliä, riippuu mikä kuulostaa milloinkin hyvältä, mielen mukaan.

3. Kaunokirjallisuuden lajit:

Kertomakirjallisuus – Epiikka
Kertomakirjallisuus on kertovaa tekstiä, jonka aiheena ovat kuvitteelliset tapahtumat. Aiheena olevia tapahtumia kutsutaan juoneksi. Se voi olla runomuotoista taikka suorasanaista. Kertomakirjallisuus jaetaan alalajiin: eepos, romaani ja novelli.

Näytelmäkirjallisuus – Draama
Draamakirjallisuuteen kuuluu niin näytelmät, kuunnelmat, elokuva- ja tv-käsikirjoitukset. Draamakirjallisuus on tarkoitettu myös esitettäväksi, ei pelkästään luettavaksi. Perinteinen erityismuoto on niille teatteri. Draamakirjallisuudessa tuodaan esiin henkilöiden luonteita, tahdonilmaisuja vuoropuhelun muodossa sekä toiminnan avulla. Joidenkin elokuvien lajityyppi voidaan nimetä draamaksi.

Runous – Lyriikka
Runous eli lyriikka on alun perin liittynyt tanssiin ja musiikkiin. Se on tuntemuksia ilmaisevaa keskeislyriikkaa. Tyypillisiä ominaisuuksia ovat kielikuvat, rytmi ja loppusointu. Kirjallisuudenlajin nimi tulee siitä, että runoilijat säestävät esitystään lyyralla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti